Raskasmetallit rakennusmateriaaleissa
Raskasmetallit ovat yleisnimitys eri metalleille ja puolimetalleille, jotka ovat ympäristölle ja terveydelle haitallisia. Raskasmetalleja esiintyy ympäristössä myös luonnostaan, mutta pitkäaikainen altistus ja suuremmat pitoisuudet voivat olla terveydelle haitallisia.
Raskasmetalleihin kuuluvat mm. lyijy, antimoni, arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, nikkeli, sinkki ja vanadiini. Raskasmetalleja voi esiintyä myös rakennusmateriaaleissa tai niiden käsittelyssä käytetyissä aineissa. Esimerkiksi vanhoissa maaleissa raskasmetalleja on käytetty korroosionestoaineena ja väripigmenteissä.
Monet vanhat PVC- ja muovimatot sekä potku- ja jalkalistat sisältävät usein korkeita pitoisuuksia raskasmetalleja. Puumateriaaleja on aiemmin kyllästetty CCA-kyllästeillä, jotka sisältävät suuria pitoisuuksia kromia, kuparia ja arseenia. Lyijyä puolestaan on käytetty mm. saumamassojen kovetteissa ja valurautaisten viemäriputkien muhviliitoksissa.
Raskasmetalleista haittaa korjaus- ja purkutöiden yhteydessä
Kun puretaan raskasmetalleja sisältäviä rakenteita tai hiotaan esimerkiksi vanhaa maalia, työilmaan vapautuu terveydelle haitallisia raskasmetallipitoisia aineosia. Raskasmetallipitoisen jätteen leviäminen ympäristöön voi aiheuttaa lisävahinkoa, ja tulee siksi myös estää.
Altistus raskasmetalleille tapahtuu yleensä ihokosketuksen tai pölyn hengittämisen kautta. Raskasmetallien on todettu voivan aiheuttaa huomattavaakin vahinkoa terveydelle. Ne voivat aiheuttaa erilaisia vaurioita iholle, hermostoon, keuhkoihin ja muihin elimiin sekä pahimmillaan syöpää.
Raskasmetallien esiintyminen asettaa purkutyöntekijöiden henkilökohtaiselle suojautumiselle ja ympäristön suojaamiselle erityisvaatimuksia. Suomen lainsäädäntö velvoittaa tämän vuoksi kartoittamaan rakennuksen haitta-aineet ennen korjaus- tai purkutöitä.
Raskasmetallit paljastuvat laboratoriotutkimuksissa
Labrocilla on pitkä kokemus erilaisten haitta-aineiden tutkimisesta. Tarjoamme asiantuntevaa ja joustavaa palvelua koko Suomen alueella.
Tutkittavista rakennusmateriaaleista otetaan näytteet erillisen näytteenotto-ohjeen mukaan. Laboratoriossa näytteet tutkitaan XRF-laitteella, jossa hyödynnetään röntgenfluoresenssia. Laite on kehitetty mittaamaan eri alkuaineiden pitoisuuksia ja se pystyy mittaamaan esiintymiä muutamasta ppm:stä prosentteihin. Raskasmetallien kohdalla näytemateriaalista tutkitaan antimonin, arseenin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin sekä vanadiinin pitoisuudet.