Mikrobit, qPCR-menetelmät
Mikrobi- ja lahottajasienianalyysit
Rakenteessa oleva liiallinen kosteus voi aiheuttaa kosteusvaurion ja sen seurauksena mikrobikasvua. Mikrobianalyysit tukevat kosteusvaurioiden ja niihin liittyvän mikrobikasvun tunnistamista. Kosteus- ja homevauriot paikallistetaan ensisijaisesti rakennusteknisen tarkastelun avulla ja mikrobinäytteitä voidaan ottaa selvityksen tueksi.
Ensisijaisesti tulisi ottaa materiaalinäytteitä. Ne kohdistuvat suoraan epäiltyyn vauriorakenteeseen ja antavat parhaan tiedon siitä, onko materiaali altistunut pitkäaikaiselle kosteudelle ja mikrobikasvulle. Mikrobianalyysi toimii vaurion indikaattorina ja varmistavana lisänä, erityisesti tilanteissa, joissa rakenteellinen tai aistinvarainen arvio ei ole yksiselitteinen. Yksittäinen mikrobilöydös ilman yhteyttä rakennuksen vaurioihin, laajuuteen tai altistumisreitteihin ei anna luotettavaa kokonaiskuvaa.
qPCR-analyysimenetelmillä pyritään havaitsemaan kosteusvaurioiden seurauksena esiintyvää lahottajasieni- ja mikrobikasvua materiaalissa. DNA:n mittaamiseen perustuva qPCR-menetelmä on nopein tapa mikrobikasvun osoittamiseen. Tulokset valmistuvat jo kolmen työpäivän kuluessa. Lisäksi qPCR-menetelmät havaitsevat myös kuolleet mikrobit, jolloin vanhat ja kuivuneet kosteus- ja mikrobivauriot voidaan todeta.
Oikein kohdistettuna ja asiantuntevasti tulkittuna mikrobianalyysit ovat arvokas osa sisäilmaongelmien selvitystyötä ja kosteusvaurioiden kokonaisarviointia. Ne tukevat päätöksentekoa, lisäävät varmuutta vaurion laajuudesta ja auttavat kohdentamaan korjaustoimenpiteet oikein.
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan myös muita kuin viljelymenetelmiä voidaan käyttää mikrobikasvun toteamiseen, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu Ruokaviraston hyväksynnällä tai tulosten yhtenevyys laimennossarjalla saatuihin tuloksiin on varmistettu. Meillä Labrocilla on akkreditointi ja Ruokaviraston hyväksyntä rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritykselle qPCR-menetelmällä.
Materiaalinäytteen mikrobi-qPCR-analyysi
DNA:n mittaamiseen perustuva mikrobi-qPCR-menetelmä mittaa näytteestä sekä elinkykyiset että elinkyvyttömät homeet ja bakteerit. Tulostulkinta tehdään akkreditoituna ja Ruokaviraston hyväksymänä Homeet ja hiivat-ryhmän, Penicillium ja Aspergillus -sukujen ja Aktinomykeetit- ryhmän tuloksen perusteella. Tulosraportilla raportoidaan lisäksi Bakteerit-ryhmän pitoisuus.
”Mikäli rakenteen puumateriaaleissa on havaittavissa lahovauriota, on selvää, että rakenne on kärsinyt merkittävästä kosteusvauriosta. Tällöin materiaalista voikin olla mielekästä tehdä mikrobi-qPCR-analyysin sijasta lahottajasieni-qPCR -analyysi.”
Aktinomykeetit-ryhmä sisältää Streptomyces -suvun lisäksi laajasti muita kosteusvaurioituneissa rakenteissa yleisiä aktinomykeettisukuja, jotka on aiemmin havaittu vain viljelymenetelmillä THG-elatusalustalla.
Bakteerit-ryhmän analyysi puolestaan havaitsee laajasti kosteusvaurioissa yleisiä bakteerisukuja. Pelkän suuren bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä mahdollisesta kosteusvauriosta, sillä bakteerien esiintyminen näytteessä voi johtua myös kontaminaatiosta. Esimerkiksi maaperästä tai eläinten ulosteista johtuva materiaalin likaantuminen voi johtaa suuriin bakteeripitoisuuksiin.
Tuloksen tulkinta perustuu laboratorion tekemään vertailuun Asumisterveysasetuksessa ohjeistetun mukaisesti. Olemme määrittäneet rakennusmateriaalinäytteiden qPCR:lle tulkinnalliset ohjearvot verraten analyysituloksia materiaalinäytteiden laimennossarja-viljelymenetelmään. qPCR-analyysin tulosraportista löydät sekä ohjearvot että tulosten tulkinnan.
Rakennusmateriaalinäytteiden qPCR-analyysimme on akkreditoitu Ruokaviraston hyväksymä. Akkreditointitunnus T314, Labroc Oy.
Ilma- ja pinta-qPCR-näytteistä analysoidaan aina kolme mikrobiryhmää: homeet ja hiivat, Penicillium- ja Aspergillus-suvut, sekä Streptomyces-sädesienisuku.
Ilma- ja pintanäytteiden osalta tulostulkinta on tehtävä verraten otettuja näytteitä keskenään tai verraten näytteitä ennen ja jälkeen puhdistuksen tms. toimenpiteen. Muistathan, että tulosten tulkinnassa asiantuntijamme ovat aina apunasi.
qPCR-analyysi rakennusmateriaalinäytteille
Lahottajasieni, qPCR-menetelmä
DNA:n mittaamiseen perustuva qPCR-menetelmä havaitsee rakennusmateriaalinäytteessä esiintyvät elävät ja kuolleet sienirihmastot. Lahottajasieni-qPCR -menetelmällä tutkitaan neljän rakennuksissa yleisen lahottajasienen esiintymistä näytteessä: Lattiasieni (Serpula lacrymans), Istukkakääpä (Rhodonia placenta), Kelokääpä (Antrodia sinuosa) ja Kellarikesikkä (kellarisieni, Coniophora puteana). Tuloksena saadaan tieto kunkin lahottajasienen esiintymisestä näytteessä nopeasti kolmessa työpäivässä.
Pitkäaikaisen kosteusrasituksen seurauksena puurakenteet voivat lahota lahottajasienten vaikutuksesta. Erilaisia lahottajasieniä on paljon ja niillä kaikilla on kyky kasvaessaan hajottaa puun ligniiniä tai selluloosaa aiheuttaen näin puun lujuuden heikkenemisen.
Rakennuksille ehdottomasti vaarallisin on lattiasieni, eli Serpula lacrymans. Useimpien lahottajien aiheuttama laho ei leviä kuivassa puussa, mutta lattiasieni kykenee siirtämään vettä rihmaston avulla pitkiä matkoja kuivan hirsiseinän, betonin tai eristekerroksen läpi. Tämän takia tieto lattiasienen esiintymisestä materiaalinäytteessä on tarpeellinen tieto korjausten laajuuden määrittämiseksi.
Istukkakääpä (Rhodonia placenta) on puolestaan lahottajasienten erityistapaus, jota nykyisin havaitaan puurakenteisissa silloissa, joissa on käytetty kuparia lahonestoaineena. Lahottajasieni-qPCR -menetelmällä saadaan nopeasti tulos istukkakäävän esiintymisestä siltarakenteissa.
Kellarikesikkä (aiemmin kellarisieni), eli Coniophora puteana, on yksi yleisimmistä rakennuksissa esiintyvistä lahottajista, kuten myös kelokääpä Antrodia sinuosa. Ne eivät ole rakennuksille niin vaarallisia kuin lattiasieni, koska ne eivät kykene leviämään yhtä tehokkaasti märän alueen ulkopuolelle.
Näytteenotto qPCR-analyyseihin
Mikrobit, qPCR-menetelmä
- Rakennusmateriaalinäyte: Näyte otetaan samalla tavalla kuin viljelyanalyysiin. Kuiva näyte on suositeltavaa analysoida 5 vrk sisällä näyttenotosta. Märkä näyte suositellaan analysoitavaksi 1 vrk sisällä näytteenotosta.
- Ilmanäyte: Button-keräimellä ja pumpulla suodattimelle.
- Pintanäyte: Pumpulipuikolla nesteeseen. Näyte on toimitettava laboratorioon viileässä, mielellään 1 vrk kuluessa näytteenotosta..
Lahottajasieni-qPCR-analyysi
Näytteeksi kannattaa ottaa materiaalia, jossa havaitaan kasvavan rihmastoa. Näyte otetaan samalla tavalla kuin mikrobien viljelyanalyyseihin ja näyte toimitetaan Labrocin Kuopion toimipisteeseen.
Katso tarkemmat menetelmäkuvaukset qPCR-analyyseille
Olemme FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T314, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. Laboratoriomme akkreditoitu pätevyysalue löytyy osoitteesta www.finas.fi.
Kysy lisää analyyseistä
Asiakkuudet, hinnat
Labrocin analyysitilausten palvelupolku
Ota näytteet
Tutustu näytteenotto-ohjeisiin:
Tee analyysitilaus
Tee analyysitilaus OmaLabrocissa, ja tutustu tarvittaessa OmaLabroc-ohjesivuun.
Toimita näytteet
Tuo suoraan laboratorioon.
Tilaa Matkahuollon kuljetus.
Tiputa näytepostilaatikoihin.
Vastaanota tulokset
Seuraa tulosten etenemistä ja valmiita tuloksia OmaLabrocissa. Kysy tarvittaessa lisätietoja Labrocin henkilökunnalta.