Rakennuksissa kosteusvaurioiden seurauksena esiintyvää mikrobikasvua voidaan mitata perinteisillä viljelymenetelmillä sekä DNA-pohjaisella qPCR-menetelmällä. Mikrobiologiseen analyysiin tulevia näytteitä otetaan aina rakennusteknisen selvityksen tueksi eikä mahdollisen vaurion tai sisäilmaongelman selvittämistä pelkästään näytteiden avulla suositella. qPCR-menetelmän etu on sen nopeus, sillä tulos valmistuu kolmen työpäivän kuluessa. Lisäksi myös vanhat kuivuneet kosteus- ja mikrobivauriot voidaan havaita, koska menetelmä toteaa myös kuolleet mikrobit.
Asumisterveysasetuksen mukaan myös muita kuin viljelymenetelmiä voidaan käyttää mikrobikasvun toteamiseen, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu Ruokaviraston hyväksynnällä tai tulosten yhtenevyys laimennossarjalla saatuihin tuloksiin on varmistettu. Meillä on akkreditointi ja Ruokaviraston hyväksyntä rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritykselle qPCR-menetelmällä.
qPCR-menetelmä
DNA:n mittaamiseen perustuva qPCR-menetelmä mittaa näytteestä sekä elinkykyiset että elinkyvyttömät mikrobit. Mikrobit voidaan analysoida qPCR:llä rakennusmateriaali-, ilma- ja pintanäytteistä. Rakennusmateriaalinäytteistä analysoidaan aina 5 mikrobiryhmää; homeet ja hiivat, Penicillium- ja Aspergillus -suvut, Streptomyces-suku, Aktinomykeetit -ryhmä ja Bakteerit -ryhmä.
Tulostulkinta tehdään akkreditoituna ja Ruokaviraston hyväksymänä Homeet ja hiivat-ryhmän, Penicillium ja Aspergillus -sukujen ja Aktinomykeetit- ryhmän tuloksen perusteella. Tulosraportilla raportoidaan lisäksi Streptomyces -suvun ja Bakteerit-ryhmän pitoisuudet.
Aktinomykeetit-ryhmä sisältää Streptomyces -suvun lisäksi laajasti muita kosteusvaurioituneissa rakenteissa yleisiä aktinomykeettisukuja, jotka on aiemmin havaittu vain viljelymenetelmillä THG-elatusalustalla. Bakteerit-ryhmän analyysi puolestaan havaitsee laajasti kosteusvaurioissa yleisiä bakteerisukuja. Bakteereita esiintyy tavallisesti suuria pitoisuuksia. Bakteerien esiintyminen näytteessä voi myös olla kontaminaatiota, joka on kertynyt materiaaliin esimerkiksi likaantumisen seurauksena.
Ilma- ja pinta-qPCR- näytteistä analysoidaan aina 3 mikrobiryhmää: homeet ja hiivat, Penicillium ja Aspergillus -suvut, sekä Streptomyces -sädesienisuku.
Näytteenotto qPCR-analyysiin:
- rakennusmateriaalinäyte: samalla tavalla kuin viljelyanalyysiin
- ilmanäyte: Button-keräimellä ja pumpulla suodattimelle
- pintanäyte: pumpulipuikolla nesteeseen. Näyte on toimitettava laboratorioon kylmässä.
Tuloksen tulkinta perustuu laboratorion tekemään vertailuun Asumisterveysasetuksessa ohjeistetun mukaisesti. Olemme määrittäneet rakennusmateriaalinäytteiden qPCR:lle tulkinnalliset ohjearvot verraten analyysituloksia materiaalinäytteiden laimennossarjaviljelymenetelmään. qPCR-analyysin tulosraportista löydät sekä ohjearvot että tulosten tulkinnan. Ilma- ja pintanäytteiden osalta menetelmän validointityö on vielä kesken, joten tulostulkinta on tehtävä verraten otettuja näytteitä keskenään tai verraten näytteitä ennen ja jälkeen puhdistuksen tms. toimenpiteen. Muistathan, että tulosten tulkinnassa asiantuntijamme ovat aina apunasi.
Olemme FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T314, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. Laboratoriomme akkreditoidut pätevyysalueet löytyvät osoitteesta www.finas.fi.
Sisäilma
