Kloorianisolit: viihtyvyyshaitta vai jotain muuta?

17.11.2023
Arja Asikainen

Meille on tullut laboratorioon analysoitavaksi viime aikoina yhä enemmän kloorianisolinäytteitä. Kloorianisolit muodostuvat kloorifenoleista mikrobitoiminnan seurauksena. Kloorifenoleita on päätynyt Suomen rakennuskantaan puumateriaalin sinistymisen estoon käytettynä kyllästeenä 1930-1990 luvuilla. Kyllästystapoina on ollut kokonaisten tukkien upottaminen, sively ja ruiskutus ¹. Kyllästettyä puuta on käytetty erityisesti alapohjien kantavissa rakenteissa, seinien alaohjauspuissa, kattorakenteissa ja purueristeinä.

Kloorianisolit haisevat tunkkaiselle ”mummon mökille” ja usein haju liitetään homeen hajuun. Haju myös vaikuttaa imeytyvän helposti erityisesti huokoisiin materiaaleihin ja tekstiileihin. Nykytiedon mukaan kloorianisolit eivät aiheuta matalina pitoisuuksina terveyshaittaa, mutta korkeina pitoisuuksina voivat aiheuttaa stressiperäisiä ärsytysoireita. Haju käsitetään tämän hetken tiedoilla siis viihtyvyyshaitaksi. ²

Kysymyksiä kysymysten perään

Valitettavasti kloorianisoleihin liittyvä tutkimustieto on hyvin vähäistä ja hajanaista. Tällä hetkellä päädymme siis käymään asiakkaidemme kanssa keskusteluja, joissa esitetään monia kysymyksiä, mutta niihin ei oikein ole kenelläkään  vastauksia. Kuinka ongelmasta päästään eroon? Aiheuttavatko nämä meidän näytteestä löytyneet pitoisuudet terveyshaittaa? Auttaako rakenteiden kotelointi/pinnoitus/tuuletus? Kuinka helposti yhdisteet siirtyvät alkuperäisestä lähteestä muihin materiaaleihin? Pitäisikö kloorianisolianalyysit liittää kuntotutkimuksiin?

Laboratorioon tulleiden materiaalinäytteiden perusteella kloorianisoliyhdisteiden pitoisuuksissa on suuria eroja. Tällä hetkellä meille on epäselvää, selittyvätkö erot pitoisuuksissa sillä, onko kyseessä alkuperäinen kloorifenolikyllästeinen materiaali vai imeytymisen seurauksena muodostunut pitoisuus. Vai voivatko pitoisuudet vaihdella sen mukaan, onko materiaalissa vielä aktiivista mikrobitoimintaa? Vai johtuvatko erot siitä, onko materiaalissa muodostunut mikrobitoiminta kosteusvaurion seurauksena vai ovatko mikrobit peräisin ihan vaan ulkoilmasta. Ainakin yleisesti ulkoilmassakin esiintyvä Penicillium-laji vaikuttaisi olevan jollakin tavoin kytköksissä kloorianisolien muodostumiseen ³.

Kloorianisolit ja kosteusvauriot

Kloorianisolien muodostuminen vaatii kosteutta ja mikrobeja. Materiaalista löytyvän mikrobikasvun ja kloorianisolien pitoisuustason välillä ainakin vaikuttaisi olevan jonkinlainen yhteys. Laboratoriossamme tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän materiaalista emittoituu kloorianisoleja, sitä todennäköisemmin qPCR-analyysin johtopäätöksenä oli selvä mikrobikasvu materiaalissa ³. Toisaalta samassa tutkimuksessa suuresta osasta näytteistä löydettiin kloorianisoleja, mutta qPCR-analyysillä ei havaittu mikrobikasvua.

Toiveissa tietoon perustuvia ohjeita

Tutkimustietoa kaivattaisiin aiheeseen liittyen moneltakin näkökulmalta lisää. Näin analyysilaboratorion näkökulmasta toivoisi, että aiheeseen tartuttaisiin tutkimusorganisaatioiden ja sisäilmaohjeistusten parissa työskentelevien asiantuntijoiden toimesta. Kloorifenolikyllästeiden käyttö on kuitenkin ollut melko laajaa, ja mitä ilmeisemmin kloorianisoliongelmat tulevat esille tulevina vuosina yhä enenevissä määrin. Analyysilaboratoriossa työskentelevien lisäksi tutkimustieto ja siihen perustuvat ohjeistukset olisivat varmasti tervetulleita ainakin kunto- ja sisäilmatutkimuksia tekevien asiantuntijoiden ja rakennuksia korjaavien tekijöiden parissa. Epäilemättä lisääntynyt tieto auttaisi myös kloorianisoliongelmaisen rakennusten asukkaita.

1. Vesihallitus—National board of waters, Finland. Selvitys saha- ja kyllästystoiminnan sekä uiton ja tukkien varastoinnin vesiensuojelu kysymyksistä. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/14a4e274-5f80-4bce-928c-bc803cdb3a47/content. ladattu 25.7.2023.
2. Lorentzen, J. C., Juran, S. A., Nilsson, M., Nordin, S, Johanson, G. 2016. Chloroanisoles may explain mold odor and represent a major indoor environment problem in Sweden. Indoor Air 26: 207–218. doi:10.1111/ina.12207
3. Asikainen, A., Tegelberg, P., Mäkelä, J. 2023. Mikrobivaurion toteamisen haasteet. Kloorianisoli-analyysi tuomaan lisätietoa korjausrakentamiseen. Rakennustekniikka. Rakennusfysiikka. Seminaarijulkaisu 8. Osa 2. S.