Purkumateriaalien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus

Uusi jätelaki pyrkii edistämään kiertotaloutta ja luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä vähentämään jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos purettavan rakennuksen osia ei voi käyttää kokonaisena uudelleen, purettu betoni- ja tiilimurske tulisikin ensisijaisesti hyödyntää maanrakentamiskohteissa, esimerkiksi kenttien, väylien ja teollisuusrakennusten pohjarakenteissa. Hyötykäyttö on myös purkujätteen haltijalle halvempi vaihtoehto kuin toimittaminen kaatopaikalle. Labrocissa purkumateriaalien näytteet esikäsitellään Tampereen laboratoriossa, jonne näytteet kannattaakin suoraan toimittaa.

MARA hyötykäyttö

Ennen betoni- ja tiilimurskeen käyttöä maanrakennuksessa, materiaalista on analysoitava sen sisältämät haitalliset aineet sekä niiden liukoisuus maaperään. Lisäksi tulee tutkia, kuinka paljon muita materiaaleja murske sisältää. Niin kutsutussa MARA-asetuksessa (VNa 843/2017) on määritelty maanrakennuksessa käytettävälle betoni- ja tiilimurskeelle raja-arvot haitallisten aineiden pitoisuuksille ja liukoisuuksille, sekä materiaalijakaumalle ja epäpuhtauksille. Maanrakennuksessa käytettävän betonijätteen suurin sallittu palakoko (suurin kappaleen keskipisteen kautta kulkeva halkaisija) on 90 mm ja tiilijätteen 150 mm. Liian isot jätekappaleet voivat heikentää rakenteen ominaisuuksia tai niiden laadullisia ominaisuuksia on vaikea todentaa suuren palakoon takia.

Materiaalijakauman määrittäminen on tarpeellista, koska lajittelevasta purusta huolimatta betoni- ja tiilimurskeeseen sekoittuu yleensä pieninä partikkeleina muuta mineraalista ainesta (esim. luonnonkivet, kaakelijäte ja laasti) sekä epäpuhtauksia, kuten puu, metalli, muovi, kumi ja eristemateriaalit. Betoni- tai tiilimurske saa sisältää enintään yhden painoprosentin siihen kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta, kuten puuta, kumia tai metallia, sekä enintään 10 cm3 /kg vettä kevyempiä materiaaleja, kuten muovia ja eristemateriaaleja.

Kaatopaikkakelpoisuus

Mikäli MARA-asetuksen raja-arvot ylittyvät, purkumateriaali ei kelpaa hyötykäyttöön, vaan se tulee toimittaa jätekeskukseen. Purkujätteen loppusijoitusta varten murskeesta tulee tutkia kaatopaikkakelpoisuus, jotta jäte voidaan käsitellä jätekeskuksessa oikeantyyppisenä jätteenä; pysyvä jäte, tavanomainen jäte, vaarallinen jäte. Näille on asetettu omat raja-arvonsa asetuksessa VNa 331/2013. Kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseen vaadittavat analyysit ovat osittain samoja kuin hyötykäyttöön vaadittavat analyysit; eli MARA-asetuksen perusteella tehtävät analyysit sisältyvät kaatopaikkakelpoisuus-analyyseihin.

Laboratorioanalyysit

Tarjoamme purkumateriaalien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuusanalyysit sekä luokittelutestin kilpailukykyiseen hintaan. Analyysivastausten toimitusaika on 2 viikkoa, nopeammat aikataulut on sovittavissa tilanteen mukaan. Tutustu analyysien tarkempaan menetelmäkuvaukseen ja sisältöön täältä.

Hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuusanalyyseihin sisältyvät PAH, PCB ja öljyhiilivetypitoisuudet määritetään Labroc Oy:n laboratoriossa (akkreditoitu, FINAS T314). Hyötykäyttökelpoisuuteen kuuluva luokittelutesti tehdään myös Labrocin omassa laboratoriossa. Muut hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden määritykseen liittyvät analyysit tehdään alihankintana emoyhtiömme GBA:n laboratoriossa Saksassa, ja ne ovat akkreditoituja.

Purkumateriaalien käsittely on keskitetty Tampereen laboratorioon, jonne pyydämmekin näytteet ensisijaisesti toimittamaan. Muistathan, että asiantuntijamme auttavat sinua aina näytteenottoon ja analyysituloksiin liittyvissä kysymyksissä.

Olemme FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T314, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. Laboratoriomme akkreditoidut pätevyysalueet löytyvät osoitteesta www.finas.fi.