Lahottajasieni

qPCR-menetelmällä nopeat analyysivastaukset

Tilaa qPCR-analyysi

DNA:n mittaamiseen perustuva qPCR-menetelmä havaitsee rakennusmateriaalinäytteessä esiintyvät elävät ja kuolleet mikrobit. Lahottajasieni-qPCR -menetelmällä tutkitaan neljän rakennuksissa yleisen  lahottajasienen esiintymistä näytteessä: Lattiasieni (Serpula lacrymans), Istukkakääpä (Rhodonia placenta), Kelokääpä (Antrodia sinuosa) ja Kellarikesikkä (kellarisieni, Coniophora puteana). Tuloksena saadaan tieto kunkin lahottajasienen esiintymisestä näytteessä nopeasti kolmessa työpäivässä.

Pitkäaikaisen kosteusrasituksen seurauksena puurakenteet voivat lahota lahottajasienten vaikutuksesta. Erilaisia lahottajasieniä on paljon ja niillä kaikilla on kyky kasvaessaan hajottaa puun ligniiniä tai selluloosaa aiheuttaen näin puun lujuuden heikkenemisen.

Rakennuksille ehdottomasti vaarallisin on lattiasieni, eli Serpula lacrymans. Useimpien lahottajien aiheuttama laho ei leviä kuivassa puussa, mutta lattiasieni kykenee siirtämään vettä rihmaston avulla pitkiä matkoja kuivan hirsiseinän, betonin tai eristekerroksen läpi. Tämän takia tieto lattiasienen esiintymisestä materiaalinäytteessä on tarpeellinen tieto korjausten laajuuden määrittämiseksi.

Istukkakääpä (Rhodonia placenta) on puolestaan lahottajasienten erityistapaus, jota nykyisin havaitaan puurakenteisissa silloissa, joissa on käytetty kuparia lahonestoaineena. Lahottajasieni-qPCR -menetelmällä saadaan nopeasti tulos istukkakäävän esiintymisestä siltarakenteissa.

Kellarikesikkä (aiemmin kellarisieni), eli Coniophora puteana, on yksi yleisimmistä rakennuksissa esiintyvistä lahottajista, kuten myös kelokääpä Antrodia sinuosa. Ne eivät ole rakennuksille niin vaarallisia kuin lattiasieni, koska ne eivät kykene leviämään niin tehokkaasti märän alueen ulkopuolelle, mutta ne on hyvä kuitenkin tunnistaa ja poistaa rakenteista.

Näytteenotto Lahottajasieni-qPCR -analyysiin

Näytteeksi kannattaa ottaa materiaalia, jossa havaitaan kasvavan rihmastoa. Näyte otetaan samalla tavalla kuin mikrobien viljelyanalyyseihin ja näyte toimitetaan Labrocin Kuopion toimipisteeseen.

Katso näytteenotto-ohje!

Kuva: sienirihmastoa puun pinnalla

Kuinka toimittaa näytteet laboratorioon?

Lue lisää!

Näytteiden toimitus

Sisäilmatutkimuksiin liittyvät palvelumme

Rakenteessa oleva liiallinen kosteus voi aiheuttaa kosteusvaurion ja sen seurauksena mikrobikasvua. Mikrobianalyysit voidaan tehdä viljelemällä, jolloin saadaan selville näytteen homelajisto ja mahdollinen mikrobikasvu.
Mikrobit, viljelymenetelmät
DNA:n mittaamiseen perustuva qPCR-menetelmä mittaa näytteestä sekä elinkykyiset että elinkyvyttömät mikrobit. Analyysivastaukset saadaan jo kolmessa työpäivässä.
Mikrobit, qPCR- menetelmät
Joskus sisäilmaongelmien syynä voivat olla teolliset mineraalikuidut. Kvalitatiivisen pölynkoostumusanalyysin kautta voidaan saada lisätietoa mahdollista sisäilmaongelmaa aiheuttavasta tekijästä ja sen lähteestä.
Pölyt ja kuidut
Sisäilmastokyselyllä selvitetään työntekijöiden kokemuksia työympäristöstä, sisäilman laadusta ja sisäilmaan liitetystä oireilusta.
Sisäilmastokysely
Tarjoamme yritysasiakkaillemme näytteenottopalvelua. Asiantuntevat näytteenottajamme ovat käytettävissä, jos kenttätyössä ja teknisten tutkimusten ohessa apukädet ovat tarpeen.
Sisäilman näytteenottopalvelu
VOC-analyysillä tutkitaan sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet. VOC-analyysi voidaan tehdä suoraan ilmanäytteestä, ottamalla näyte rakenteen pinnalta FLEC-kammiolla tai laboratorioon toimitetusta materiaalista.
Kemialliset analyysit, VOC
Formaldehydianalyysillä saadaan selville sisäilman formaldehydipitoisuus. Yleisin formaldehydin lähde sisäilmassa ovat tietyt vanhemmat lastulevylaadut.
Kemialliset analyysit, formaldehydi
Kloorianisoleja syntyy mikrobien hajottaessa kloorifenoleilla kyllästettyä puumateriaalia. Kloorianisolien hajukynnys on hyvin matala ja siksi jo pienetkin pitoisuudet havaitaan tunkkaisena, ns. mummon mökin hajuna.
Kemialliset analyysit, kloorianisolit
PAH-yhdisteitä voi muodostua esimerkiksi polttoprosessien ja joidenkin teollisten prosessien kautta, jolloin niitä voi esiintyä huone- ja työympäristöilmassa.
Kemialliset analyysit, PAH-yhdisteet sisäilmassa