15.3.2023
Marja Hänninen
Päivitimme suoraviljelynäytteiden tulosten tulkintaa ”epäily mikrobikasvusta”
Rakennusmateriaalin mikrobipitoisuutta määritettäessä, on aiemmin käytössä olleilla suoraviljelyn tulkintaohjeilla päädytty useammin tulkintaan ”epäily mikrobikasvusta”, verrattuna laimennossarjamenetelmän tai käyttämämme qPCR-menetelmän tulkintaan. Päivittämällä suoraviljelytulosten tulkintakriteerejä kosteusvaurioindikaattorien osalta tarkennetun ohjeistuksien mukaisesti, epäilytulkintojen määrä vähenee huomattavasti ja siten myös tulkinnat suoraviljely- ja laimennossarjamenetelmällä, tai verrattuna qPCR-menetelmään, ovat yhtenevämmät.
Taustaa suoraviljelynäytteiden tulosten tulkintaan
Laimennossarjaviljelyn sekä siihen nähden validoidun suoraviljelyn toimenpiderajat on määritetty mikrobikasvuston osoittamiseen rakennusmateriaalinäytteestä ja tulkinnassa tulisi pyrkiä siihen, että se on yhtenevä menetelmien välillä.
Suhtautuminen yksittäisiin indikaattorimikrobeihin on muuttunut viime vuosina. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (2016) tulkintaohjeena on, että ”suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita.” Kosteusvaurioindikaattorimikrobi tulkintaa on tarkennettu Laboratorio-oppaassa (2018) siten, että rakennusmateriaalinäytteen suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun sieniä tai aktinomykeettejä on kohtalaisesti (++) tai niukasti (+), mutta lajistossa on useita (≥ 2) kosteusvaurioindikaattoreita millä tahansa viljellyistä alustoista; kuitenkin siten, että yksittäisten pesäkkeiden esiintyminen ei riitä. Ruokaviraston vertailulaboratorioille lähettämässä uutiskirjeellä (4/2021) selkeytettiin vielä tuota indikaattorimikrobitulkintaa. Tulkinnassa usealla kosteusvaurioindikaattorilla tarkoitetaan siis useaa (≥ 2) eri taksonia (lajia, sukua), ja näissä taksoneissa tulee havaita useita (>2) pesäkkeitä. Yhden indikaattorilajin pesäkkeet useallakaan eri alustalla eivät riitä tulkintaan ”tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon”, eivätkä myöskään usean eri indikaattorilajin yksittäiset pesäkkeet.
Tulkinta useasta kosteusvaurioindikaattorista
Muutamme suoraviljelytulosten tulkintakriteerejä epäily mikrobikasvusta -tulkinnan osalta siten, että indikaattorimikrobeja on oltava vähintään kaksi eri taksonia (lajia) ja kutakin vähintään 3 pesäkettä. Tulkintamme kosteusvaurioindikaattoreista on Ruokaviraston uutiskirjeen suositusten mukainen. Muutos ei vaikuta niihin näytteisiin, jotka pesäkkeiden kokonaismäärän perusteella (merkintä ++/+++) tulkitaan epäilyksi tai selväksi mikrobikasvuksi materiaalissa.
Labroc Oy:n validointiaineisto
Helena Rintala esitteli Sisäilmastoseminaarissa (2023) tutkimuksen, jossa verrattiin laimennossarja-, suoraviljely- ja qPCR-menetelmien epäilytulkintojen yhteneväisyyttä käyttäen suoraviljelyssä käyttöön ottamiamme tulkintakriteerejä indikaattorimikrobeihin liittyen. Epäilytulkintojen määrä suoraviljelytuloksissa väheni huomattavasti. Muutos epäilynäytteiden tulkintaan vähensi väärien positiivisten määrää, eli paransi suoraviljelymenetelmän sensitiivisyyttä verrattuna laimennossarjaan, samoin kuin qPCR-menetelmään. Tällöin myös tulkinnat eri analyysimenetelmiä käyttäen ovat yhtenevämmät.
Viitteet:
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus § 20. Valvira ohje 8/2016
A.-M. Pessi, K. Jalkanen. Laboratorio-opas. Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät (2018)
Rintala, P. Tegelberg, M. Hänninen, H. Marttila, T. Meklin. Indikaattorimikrobien merkitys viljelytulosten tulkinnassa – suoraviljelyn, laimennossarjaviljelyn ja qPCR-menetelmän vertailu. Sisäilmastoseminaari 2023
Sisäilma