11.1.2022
Helena Rintala
Vähän ennen joulua istuin pitkästä aikaa luentosalissa, tällä kertaa todella mukavissa merkeissä, seuraten Maria Valkosen väitöstilaisuutta Kuopiossa. Erityisen tilaisuudesta teki lisäksi se, että olin itse aikoinaan tämän tutkimuksen alkumetreillä mukana, ennen oman yrityksen perustamista, ja sain onneksi jättää vielä puoli jalkaa, tai ehkä paremminkin pikkuvarpaan, tutkimuksen oven väliin väitöskirjan ohjauksen muodossa. En siis tarkoita, että se olisi ollut erityisen kivuliasta, niin kuin pikkuvarpaan jättäminen oven väliin eittämättä olisi, vaan että ajankäyttö oli olosuhteiden pakosta rajoitettua. Tutkimus sykähdyttää edelleen, vaikka päätoimisesta tutkijan työstä onkin jo kulunut jonkin aikaa.
Mikrobialtistuminen sisätiloissa – vaikutukset astmaan ja atopiaan
Marian väitöstutkimus ”Indoor microbial exposures in relation to asthma and atopy” käsitteli mikrobialtistumista sisätiloissa ja sen vaikutuksia astman ja atopian esiintymiseen lapsilla ja aikuisilla. Tutkimus tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveysyksikössä osana isoja kansainvälisiä hankkeita, joissa tutkittiin maatilaympäristön mikrobien vaikutusta lasten terveyteen (GABRIELA) ja aikuisten kaupunkiympäristössä tapahtuvaa mikrobialtistumista ja sen vaikutusta terveyteen (ECRHS). Mikrobialtistumista tutkittiin sänkypölynäytteillä, joista tehtiin mikrobien lajistokartoitusta ja kvantitatiivisia määrityksiä eri DNA-pohjaisilla tekniikoilla. GABRIELA-tutkimuksen pölynäytteet kerättiin Saksassa eläimiä pitävillä maatiloilla asuvien tai sellaisilla vierailevien lasten, sekä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvien lasten sängyistä. ECRHS-tutkimuksen näytteet kerättiin astmaattisten ja ei-astmaattisten, eri puolella Eurooppaa kaupungeissa asuvien aikuisten sängyistä. Atopiaa mitattiin ihotesteillä ja muut terveystiedot saatiin kyselyn avulla molemmissa tutkimuksissa.
Kaupunkilaislapset hyötyvät eniten maatilamikrobeille altistumisesta
Kuten jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu, maatilaympäristön määrällisesti suurella ja monimuotoisella mikrobistolla on positiivinen vaikutus lasten terveyteen. Tähän väitöstutkimukseen kuuluvassa GABRIELAn osassa tiettyjen mikrobiryhmien atopialta suojaavaa vaikutusta havaittiin erityisesti niillä lapsilla, jotka eivät olleet normaalisti tekemisissä maatilamikrobien kanssa. Tämä selittynee tutkimuksen mukaan sillä, että varhaislapsuutensa ja mahdollisesti jo kohtuaikansa maatilalla viettäneet lapset ovat jo saaneet sen hyödyn, mikä mikrobialtistuksesta on saatavissa, eli on tapahtunut jonkinlainen saturaatio sen suhteen. Sen sijaan kaupunkimaisessa ympäristössä elävät lapset, joiden elinympäristö on mikrobiköyhempää, hyötyvät maatilamikrobistolle altistumisesta enemmän.
Suojavaikutusta havaittiin myös aikuisilla
Yksi päälöydöksistä tutkimuksessa oli se, että myös aikuisiällä tapahtuvalla mikrobialtistuksella on merkitystä astmalta suojaavana tekijänä. Suojavaikutusta havaittiin erityisesti gram-positiivisilla bakteereilla. Kiinnostavasti, myös aikuisten kohdalla havaittiin se, että kaupungeissa, joissa mitatut mikrobipitoisuudet olivat pienimmät, suojavaikutus oli selvimmin näkyvissä. Maantieteellisesti nuo pienimmät mikrobipitoisuudet ja suurin suojavaikutus havaittiin Pohjois-Euroopassa.
Hankaluutta tulosten yleistämiseen tuo se, että tutkimusmateriaalina oli sänkypöly, joka tunnetusti sisältää paljon ihmisestä itsestään, iholta ja suolistosta, tulevia mikrobeita. Nämä mikrobit ovat pääosin gram-positiivisia ja voi olla, että tulokset painottavat liikaa niiden merkitystä. Sänkypöly ei myöskään parhaiten mittaa hengitettyä altistumista, vaikka sängyssä vietetäänkin paljon aikaa, erityisesti lapsuudessa. Isoissa epidemiologisissa tutkimuksissa, joissa kerätään tuhansia näytteitä, on kuitenkin tehtävä kompromisseja ja sänkypölyyn on päädytty näytteenkeräyksen helppouden (=toteutettavuuden) ja toistettavuuden vuoksi. Koska eroja mikrobien määrässä ja lajistossa erilaisten ympäristöjen välillä on kuitenkin havaittavissa myös sänkypölyssä, voitaneen tehdä se johtopäätös, että näytetyyppi toimii ainakin jollain tasolla.
Ilolla toteankin, että Marian tutkimus toi lisää arvokkaita tiedonhippuja, joiden avulla ymmärrämme taas vähän enemmän ihmisen ja ympäristömikrobien monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Hyvä Maria!
