Rakenteessa oleva liiallinen kosteus voi aiheuttaa kosteusvaurion ja sen seurauksena mikrobikasvua. Mikäli rakenteesta on ilmayhteys oleskelutiloihin, mikrobit voivat aiheuttaa terveyshaittaa rakennuksen käyttäjille. Kosteus- ja homevauriot paikallistetaan ensisijaisesti rakennusteknisen tarkastelun avulla ja mikrobinäytteitä voidaan ottaa selvityksen tueksi. Ensisijaisesti tulisi ottaa materiaalinäytteitä. Mahdollisen mikrobiongelman selvittämistä pelkästään näytteiden, varsinkaan ilmanäytteiden, avulla ei suositella.
Mikrobianalyysit voidaan tehdä viljelemällä, jolloin saadaan selville näytteen homelajisto ja mahdollinen mikrobikasvu. DNA:n mittaamiseen perustuva qPCR-menetelmä on nopein tapa mikrobikasvun osoittamiseen. Menetelmästä riippumatta raporteillamme on selkeä kolmiportainen tulkinta, havaitaanko näytteessä mikrobikasvua vai ei. Rakennusmateriaali- ja ilmanäytteiden viljelyanalyysit on akkreditoitu ja niille on myös Ruokaviraston hyväksyntä.
Rakennusmateriaalinäyte
Viljelymenetelmillä voidaan todeta mikrobikasvu (elinkykyiset mikrobien määrät) ja selvittää homelajisto sekä kokonaisbakteerimäärä ja sädesienien määrä rakennusmateriaalissa. Rakennusmateriaalin mikrobiviljelyanalyysi voidaan Asumisterveysasetuksen mukaan tehdä joko laimennossarja- tai suoraviljelytekniikalla. Viljelymenetelmän tueksi tehdään aina suoramikroskopointi, mikäli epäillään kuollutta tai kuivunutta kasvustoa ja materiaalissa on selkeä pintaosa. Suoraviljely on semikvantitatiivinen menetelmä ja raporteilla tulokset ilmoitetaan käyttäen + – asteikkoa. Kvantitatiivisella laimennossarjaviljelyllä vastaukseksi saadaan tarkka mikrobipitoisuus.
Ilmanäyte
Ilmanäytteillä voidaan selvittää, ovatko rakennuksen mikrobipitoisuudet ja -lajisto tavanomaisia rakennuksen sijaintiin, ikään ja vuodenaikaan nähden. Ilmanäyte suositellaan Asumisterveysasetuksessa otettavaksi 6-vaihekeräimellä, joita voit myös vuokrata laboratoriostamme. Ilmanäyte kerätään pumpun avulla suoraan elatusalustoille, joilta pesäkkeet kasvatuksen jälkeen lasketaan ja homelajisto tunnistetaan. Asetuksen soveltamisohjeen tulkintaohjeet pätevät ainoastaan asunnoissa, kouluissa ja vastaavissa oleskelutiloissa 6-vaihekeräimellä otetuille ilmanäytteille.
Pintanäyte
Pintanäyte on käyttökelpoinen työkalu silloin kuin pinnalla epäillään olevan mikrobikasvua, mutta materiaalinäytettä ei voida syystä tai toisesta ottaa. Asumisterveysasetuksen mukaisessa menetelmässä näyte kerätään nesteputkeen ja viljellään laimennossarjamenetelmällä. Tulosten tulkitsemiseen tarvitaan aina näyte vertailupinnalta. Pinnalta voidaan ottaa myös suoraviljelynäyte vauriopinnan mikrobikasvun varmistamiseen ja mikrobilajiston arviointiin. Pinnoilta otettuja suoraviljelytuloksia ei tulkita laboratoriossa.
Laskeutuneesta pölystä näyte kerätään suoraviljelymenetelmällä ja näyte kertoo ilmasta pinnalle laskeutuneen pölyn mikrobistosta. Kahden viikon keräysaikaan liittyy paljon epävarmuutta, joten menetelmän käyttöä voi harkita vain ympäristössä, missä mikrobien taustalähteitä on vähemmän, esimerkiksi toimistoissa talvella. Laskeumapölynäytteiden tulkinta muista kuin toimistoissa otetuista kahden viikon laskeumanäytteistä on laboratoriossa usein mahdotonta.
Uusin uutinen:
Toimenpideraja ja suoraviljelytulosten tulkinta
Olemme FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T314, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. Laboratoriomme akkreditoitu pätevyysalue löytyy osoitteesta www.finas.fi.
Sisäilma
