Suomen Betoniyhdistys (BY) julkaisi päivittyvän ohjeen betonin alkali-kiviainesreaktion hallitsemiseksi vuonna 2021. Ohjeessa annetaan tietoa alkali-kiviainesreaktiosta (AKR) ja sen hallitsemisesta uudisrakentamisessa ja jo valmiissa betonirakenteissa.

Alkali-kiviainesreaktio eli AKR

Betonin vaurioittamista aiheuttava alkali-kiviainesreaktio vaatii tapahtuakseen kolme asiaa: reaktiivisen kiviaineksen, kosteutta ja korkean alkalipitoisuuden. Mikäli jokin näistä puuttuu tai poistetaan, ei reaktiota tapahdu tai reaktio pysähtyy.

Kiviaineksen piioksidi reagoi emäksisen huokosveden kanssa muodostaen vettä imevää, hygroskooppista geeliä. Geelin muodostuminen aiheuttaa paisunnan, joka aiheuttaa betoniin painetta. Paineen kasvettua riittävästi muodostuu betoniin halkeamia. Betonin kunnon heikkenemistä kiihdyttävät ympäristön olosuhteiden vaihtelu ja suolat.

Kiviainestestaus

Betonikiviaines testataan alkali-kiviainesreaktion varalta, mikäli petrografinen tutkimus antaa viitteitä alkalikiviainesreaktion mahdollisuudesta. Petrografisen tutkimuksen jälkeen Suomessa käytettyjä testaustapoja on kaksi: kiihdytetty laastiprismakoe (AAR-2.2) ja betoniprismakoe (AAR-3).

Labrocilla kiihdytetty laastiprismakoe tehdään BY:n ohjeistuksen mukaan, ohje noudattaa RILEM:n ohjetta AAR-2. Menetelmässä tutkittava kiviaines murskataan <4 mm rakeisuuteen. Kiviainesjakeista, voimakkaasti alkalisesta sementistä ja vedestä valmistetaan tietyt ominaisuudet täyttävät prismakappaleet. Prismat altistetaan korkealle lämpötilalle ja alkaleille 28 vuorokauden ajan. Altistuksen aikana prismakappaleita mitataan ja pituuden muutoksesta lasketaan prosentuaalinen paisunta. Paisunnalle on annettu suomalaiset raja-arvot BY:n ohjeistuksessa, joiden mukaan kiviaines luokitellaan.

Kiviainestestausta tehdään Tampereen laboratoriossamme, jonne näytteet toimitetaan. Vaihtoehtoisesti näytteet voi tuoda lähimpään Labroc- laboratorioon, josta toimitamme ne eteenpäin Tampereelle.